Dynamic Peak Manager
kannattavia aurinkosähköjärjestelmiä varjostuksesta huolimatta
Vähemmän hävikkiä aurinkosähköjärjestelmien ollessa osittaisessa varjossa
Älykästä varjostuksen hallintaa
Jotta aurinkosähköjärjestelmä pystyisi tuottamaan hyvin, sen pitäisi olla koko vuoden mahdollisimman vähän varjossa. Tämä voidaan huomioida jo järjestelmää suunniteltaessa.
Ajan mittaan ympäristöön voi kuitenkin tulla muutoksia, jotka varjostavat aurinkopaneeleja osittain. Niitä voivat olla uudet rakennukset tai rakennusten osat, kuten savupiiput, kattolyhdyt, sähköjohdot tai kasvavat puut.
Tällaiset varjostukset vaikuttavat negatiivisesti aurinkosähköjärjestelmän tuottoon eikä niitä pidä aliarvioida.
Ratkaisu on älykäs, invertteriin integroitu varjostuksen hallinta, jolla pystytään minimoimaan energiahäviöt.
Dynamic Peak Manager – älykäs varjostuksen hallinta
Dynamic Peak Manager on invertteriin integroitu varjostuksen hallinta, joka maksimoi aurinkosähköjärjestelmän tuoton varjostuksesta huolimatta – ilman lisäkomponentteja.
Fronius Dynamic Peak Managerin avulla asiakas pääsee aina maksimiin – myös osittaisessa varjossa. Äärimmäisen tehokas MPP-seuranta-algoritmi havaitsee kaikki varjot ja optimoi tuoton rivistön tasolla. Se tarkoittaa pienempiä kustannuksia järjestelmäkomponenttien määrän vähentyessä ja etenkin asennus- ja huoltokustannusten minimointia.
Näin Dynamic Peak Manager toimii
Dynamic Peak Manager on äärimmäisen tehokas varjoa sietävä algoritmi, joka analysoi koko jännite-teho-käyrän säännöllisesti.
Siten Dynamic Peak Manager löytää aina globaalin maksimitehopisteen (GMPP).
Käytännössä enemmän tuottoa aurinkosähköjärjestelmän varjostuksesta huolimatta
- Aurinkosähköjärjestelmän koko: 3,3 kWp
- Suunta: kaakko
- Kallistuskulma: 19,5°
- Varjo: osittain varjossa
Aurinkoisena päivänä tämä järjestelmä ja Fronius Dynamic Peak Manager tuottavat yhdessä 7 % enemmän kuin ilman varjostuksen hallintaa olevat järjestelmät.
Tehostin aurinkosähköjärjestelmien ollessa varjossa
DC-tehostimet sovittavat varjossa olevien aurinkopaneelien jännitteen varjostamattomien paneelien jännitteeseen nostamalla tai laskemalla sitä. Tähän komponentti tarvitsee energiaa.
Mitä suurempi varjo on, sitä suurempi on myös tehostimen kulutus ja sitä pienempi on hyötysuhde. Erityisesti osittaisessa varjostuksessa tehostimet eivät siksi useinkaan pysty kompensoimaan varjostusta eivätkä siten lisää tuottoa.
Lisäksi DC-tehostinjärjestelmien heikkoutena on suuri komponenttimäärä katolla.
Tehostin on katolla aina suoraan aurinkopaneelin takana ja siksi jatkuvasti kuumuuden, kylmyyden, sateen ja lumen armoilla. Tämä ei ole hyväksi herkälle tehoelektroniikalle ja voi siten vaikuttaa huoltoihin ja tulipaloriskiin.
DC-pistoliitännän viat ovat aurinkosähköjärjestelmän vikaantumisen pääsyy, ja niiden määrä kolminkertaistuu DC-tehostinjärjestelmissä.
Yhteenveto:
DC-tehostimien käyttö ei tuo taloudellista lisäarvoa. Ennemminkin järjestelmän häiriöiden riski kasvaa, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia huoltokustannusten kasvaessa.
Ohitusdiodeilla hävikkiä vastaan varjossa
Vallalla on ollut yleinen harhaluulo, että varjossa oleva aurinkopaneeli rajoittaa myös kaikkien muiden samassa rivistössä olevien paneelien tehoa.
Aurinkopaneelien kennot on kuitenkin yhdistetty pääasiassa kolmella ns. ohitusdiodilla. Jos ilmestyy varjo, diodi alkaa johtaa ja aurinkopaneelin kyseinen osa putoaa pois. Muut paneelit tuottavat edelleen täyden tehon.
Näin varjossa oleva aurinkopaneeli ei vaikuta muihin samassa rivistössä oleviin paneeleihin.
